HERRGÅRDEN Paraisilla / HERRGÅRDEN i Pargas, Parainen

"Kartano", täynnä historiaa Paraisilla!

Koe tämän ainutlaatuisen, vuonna 1926 rakennetun talon viehätys, jossa seinät kertovat tarinaa.

Monet ovat ottaneet ensimmäiset henkäyksensä täällä – talo on toiminut synnytyssairaalana ja samalla hoitolaitoksena ja lastenkotina. Myöhemmin taloa on käytetty kuntoutukseen ja hoitoon.

Nyt ovet avataan tulevaisuudelle ja on mahdollisuus tehdä jotain erityistä ja antaa uusi elämä tälle kauniille rakennukselle.
Asemakaavan muutoksen ansiosta voit käyttää rakennusta omiin tarkoituksiisi, kuten jonkinlaiseen liiketoimintaan, asuintiloiksi tai yhdistelmäksi, joka heijastaa visioitasi. Ainutlaatuinen tilaisuus luoda jotain uutta rakennuksessa, joka on täynnä luonnetta, historiaa ja mahdollisuuksia.

Kävelyetäisyydeltä löydät uima-rannan, hevostallin, golfkentän, ruokakaupan..........

Tässä on lyhyt historia rakennuksessa harjoitetusta toiminnasta.

[1920-luvun alussa oli tarve järjestää lastenhoito paikallisesti. Kunnanhallitus käsitteli 6.6.1925 piirustuksia uuden johtajanasunnon ja lastenkodin rakentamisesta Bläsnäsin kunnalliskodin viereen. Suunnitelmat tarkisti vielä rakennusurakoitsija Brunell, ja Gunnar Blessing johti rakennushankkeesta vastannutta komiteaa. Rakennustyöt aloitettiin keväällä 1926, ja rakennus valmistui samana vuonna. Siihen kuului erityinen lastenosasto ja synnytyshuone, joka valmistui vuonna 1928.

Paraisten Kuulutukset-lehdessä (07.11.1928 nro 45) julkaistussa kirjeessä, jonka kirjoitti vt. kunnallislääkäri H. Olander, kuvataan uuden rakennuksen sosiaalista merkitystä seuraavasti:

”Sen jälkeen, kun uusi lastenosasto kunnallisessa lastenkodissa valmistui muutama kuukausi sitten, kunta on nyt pystynyt tarjoamaan hyvää hoitoa naimattomien äitien lapsille. Erikoiskoulutetun sairaanhoitajan ammattitaitoisessa ohjauksessa äidit saavat täällä opetusta pienten lastensa hoidosta, samalla kun heidän äitiysvaistonsa herätetään ja ylläpidetään sopivalla tavalla. Tällä on suuri sosiaalinen merkitys, sillä äidit kiintyvät näin nopeammin lapsiinsa ja osallistuvat sen seurauksena todennäköisesti myös tulevaisuudessa itse lastensa kasvatukseen ja elatukseen, eivätkä enää niin paljon kuin ennen, jätä lapsiaan kokonaan kunnan hoivaan."

Artikkelin mukaan äidit saattoivat jäädä hoitokotiin kahdeksi vuodeksi, tai niin kauan, että lapsi oli muutaman kuukauden ikäinen ja äiti oli hankkinut sopivan toimeentulon laitoksen ulkopuolella, jotta hän voisi myös silloin ”huolehtia itse lapsestaan”. Myös muut äidit tulivat lastenosastolle synnyttämään, ja varakas äiti ja lapsi maksoivat 15 markkaa päivässä.

Tällä hetkellä asuinrakennuksen toista puolta käytettiin siis väliaikaisena lastenkotina naimattomille äideille ja heidän vastasyntyneille lapsilleen, mutta käytännössä siellä asui useimmiten vain lapsia. Vuonna 1927 lastenkodissa oli hoidettu 16 lasta. Vuonna 1930 siellä oli 12 poikaa ja kolme tyttöä. Lastenkodissa oli tilaa enintään 20 lapselle, mikä johti pian tilanpuutteeseen.

Vanha lastenkoti suunniteltiin myöhemmin muutettavaksi väliaikaiseksi koulutilaksi. Rakennusmestari A. Kullman sai vuonna 1944 tehtäväkseen tehdä piirustukset muutostöistä. Syksyllä 1946 lastenkodin toiminta tiloissa lopetettiin, ja se muutti sen jälkeen Norrbyyn. Rakennuksen synnytystilat olivat käytössä vuoteen 1953 asti.]

TEE TARJOUS JA LUO JOTAKIN AINUTLAATUISTA TÄSTÄ UPEASTA RAKENNUKSESTA!

HUOM!
Tarjouskilpailussa tehdään tarjous rakennuksista.
Ostaja sitoutuu rakennukset ostaessaan tekemään tontista maanvuokrasopimuksen. Vuotuinen vuokra on 2 000 euroa.

Kaavamuutos, joka vaikuttaa kaavamääräyksiin ja tontin pinta-alaan, on vireillä. Kaavoitusmerkintä todennäköisesti muuttuu ja käyttötarkoitus laajenee. Tontin pinta-ala pienenee, joten muutoksen jälkeen se on noin 2 000–2 500 m². Pienennys johtuu pääasiassa siitä, että vuokrasopimuksen kohdassa 6.10 mainitut rasitteet jäävät tontin rajojen ulkopuolelle (katso liite).

Kaavamuutoksen jälkeen vuokra-alue käsittää koko uuden tontin, jolla sijaitsee rakennus, jonka rakennustunnus on 100366898V. Kaavamuutoksen jälkeen sopimus täydennetään uudella tonttikartalla.

"Herrgården"
Verksamhetshus med själ och historia i Pargas!

Upplev charmen i detta unika hus byggt 1926, där historien lever kvar i varje vrå.
Här har mången tagit sina första andetag – huset har fungerat som förlossningssjukhus och  samtidigt tjänat som både vårdhem och barnhem. Senare har huset använts för rehabilitering och vård.

Nu öppnas dörren för framtiden. Här finns nu chans att göra något speciellt och ge nytt liv till denna vackra byggnad.
Genom möjlighet till planändring kan byggnaden användas för dina ändamål som t.ex någon form av affärsverksamhet, bostäder eller en kombination som speglar dina visioner. Ett unikt tillfälle att skapa något nytt i en byggnad fylld av karaktär, historia och möjligheter.

Matbutik, Simstrand, häststall, golfbana, på gång avstånd........

Här en kort historia om verksamhet som bedrivits i byggnaden.

[Under början av 1920-talet fanns det ett behov av att organisera barnvården på orten. Den 6.6.1925 behandlade kommunalfullmäktige ritningar för uppförandet av en ny föreståndar­bostad och ett spädbarnshem invid Kommunalhemmet i Bläsnäs. Ritningarna granskades ytterligare av byggmästare Brunell, och Gunnar Blessing ledde den kommitté som ansvarade för bygget. Byggarbetet inleddes våren 1926, och byggnaden stod färdig samma år. Den innehöll en särskild barnavdelning och ett förlossningsrum, som färdigställdes 1928.

I en insändare i PK (07.11.1928 nr 45), skriven av t.f. kommunalläkare dr H. Olander, beskrivs nybyggets sociala betydelse på följande sätt:

”Sedan den nya barnavdelningen å kommunalhemmet för ett par månader sedan blev färdig, är kommunen nu i tillfälle att giva en god vård åt ogifta mödrars barn. Under sakkunnig ledning av en specialutbildad sköterska bliva mödrarna här undervisade i skötseln av sina små, samtidigt som deras moderskänsla på lämpligt sätt väckes och underhålles. Detta har en stor social betydelse, då mödrarna nämligen sålunda fortare bindas vid sina barn, och till följd därav troligen även i framtiden själva komma att deltaga i deras uppfostran och underhåll, och ej mera så mycket som förr lämna barnen helt och hållet i kommunernas vård.”

Enligt artikeln kunde mödrarna stanna på vårdhemmet i två år, eller så länge att barnet blivit någon månad gammalt och modern skaffat sig lämplig utkomstmöjlighet utanför anstalten, så att hon även då ”kan själv taga vård om sitt barn”. Även andra mödrar kom till barnavdelningen för att föda, och avgiften för icke-medellösa mor och barn var 15 mark per dygn.

Vid denna tidpunkt användes alltså bostadshusets andra hälft som ett tillfälligt barnhem för ogifta mödrar och deras nyfödda barn, men i praktiken var det oftast endast barn som bodde där. År 1927 hade 16 barn vårdats på barnhemmet. År 1930 fanns där 12 gossar och tre flickor. Barnhemmet hade kapacitet för högst 20 barn, vilket snart ledde till platsbrist.

Det gamla barnhemmet planerades senare att omvandlas till en tillfällig skollokal. Byggmästare A. Kullman fick 1944 i uppdrag att göra ritningar för omändringen. Hösten 1946 avslutades barnhemsverksamheten i lokalen, som därefter flyttade till Norrby. Förlossningsutrymmet i byggnaden var i bruk fram till 1953.]

GE ANBUD OCH SKAPA NÅGOT UNIKT AV DENNA FANTASTISKA BYGGNAD!

OBS!

I anbudsgivningen ges anbud på byggnaderna.
Köparen förbinder sig att arrendera tomten i samband med köp av byggnaden.
Tomtens årsarrende är 2 000€.

En planändring som inverkar på planbeteckningen och tomtens areal är på gång. Planbeteckningen kommer sannolikt att ändras och användningssyftet breddas. Tomtens areal kommer att bli mindre så att den efter ändringen är ca 2 000 – 2 500 m². Minskningen beror i huvudsak på att de områden som belastats av de servitut, som framgår av punkt 6.10 i arrendeavtalet, lämnas utanför tomtgränsen (se bilaga).

Efter planändringen består arrendeområdet av hela den nya tomten på vilken byggnaden med byggnadsbeteckning 100366898V finns placerad. Efter planändringen kompletteras avtalet med ny tomtkarta.